Business unplugged - Tulisiko minustakin yrittäjä?

Olin 8.11 Turun Messukeskuksessa Business unplugged- tapahtumassa, joka on maahanmuuttajille suunnattu yrittäjyystapahtuma. Itselläni ei ole yrittäjätaustaa eikä myöskään vanhemmillani. Koska yrittäjän elämä on itselleni aika vierasta, menin suurella mielenkiinnolla mukaan tapahtumaan. Toki jonkin verran olin kampaajantuolissa asiasta kampaajani kanssa keskustellut – yrittäjän iloista ja suruista. Sitä kautta oli mieleen tarttunut jotain pientä yrittäjän elämästä. Harmillisesti muutama vuosi sitten kampaajani laittoi niin sanotusti pillit pussiin ja siirtyi entiseen kuukausipalkkaiseen työhön. En häntä siitä moiti, mutta itse menetin hyvän kampaajan.

Business unplugged-tapahtumassa kuultiin maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarinoita yritysten toiminnan alkuajoista lähtien. Ideat tai unelmat olivat lähteneet pienestä arkipäiväisestä asiasta. Joku oli tarvinnut lapsensa ihon hoitoon apua ja apu oli löytynyt hänen äitinsä suosittelemasta saippuasta, jota sitten neuvolassakin ihmeteltiin. Neuvolassa terveydenhoitaja oli lopulta ehdottanut olisiko mahdollista, että hän ja muutamat muut voisivat ostaa tätä saippuaa, sillä he eivät kehtaa aina pyytää ilmaiseksi.

Toinen oli joutunut auttamaan perheyrityksen asioiden hoidossa kuten esim. veroissa ja vastaavissa sekä toimimaan tulkkina virastoissa käydessä. Puskaradion kautta, joka on yhä tänä päivänäkin tehokas informointikanava, hän oli saanut paljon pyyntöjä auttaa yrityksen perustamisessa ja paperiasioiden hoidossa. Siitä hänelle syntyi oma firma, joka on keskittynyt auttamaan maahanmuuttajia yritysasioissa. Kun kuunteli näitä tarinoita, kaikki tuntui käyneen yllättävän helposti. Ei tarvinnut mitään suurisuuntaisia businessideoita, vaan arjessa ilmenneet puutteet ja epäkohdat aukaisivat hyviä ideoita perustaa yritys, jolla asioita voidaan parantaa.

Toisaalta näiltä ihmisiltä vaadittiin myös sisua, sitkeyttä ja uskallusta heittäytyä toimimaan asiansa hyväksi. Heiltä on vaadittu myös kykyä verkostoitua eri toimijoiden kanssa, koska kukaan ei pärjää yksinään, yrittäjäkään. Verkostoitumalla yrittäjä saa myös tukea ja neuvoja toisilta yrittäjiltä. Mitä laajempi verkosto, sitä paremmat mahdollisuudet toimia ja tulevaisuudessa myös laajentaa toimintaa.

Miten sitten aloittaisin yrittäjäksi?

Yrittäjyyteen on monenlaisia koulutuksia. Sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajille. Tosin nämäkin koulutukset voitaisiin yhdistää, niin että kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat opiskelisivat yritysasioita yhdessä. Tämä auttaisi ihmisiä verkostoitumaan puolin ja toisin ja toimimaan yhdessä. Tällöin heikommankin kielitaidon omaava pystyisi perustamaan yrityksen sellaisen henkilön kanssa, joka paremmalla kielitaidolla ymmärtäisi byrokratian kapulakieltä ja osaisi auttaa paperiasioissa. Tästä aiheesta puhuttiin workshopissa, kun mietittiin miten voisi innostaa, kannustaa ja tukea ihmisiä yrittäjyyteen.

Mielenkiintoinen asia oli myös businessidean kehittely. Kuten alussa mainitsin yritysideat voivat synstyä pienistä asioista, ehkä jopa ilman sen suurempaa ajatusta yrittäjäksi ryhtymisestä. On vain idea tai unelma. Omista opinnoista, joissa yrittäjyyttä on jotenkin sivuttu, on mieleen jäänyt, että ensin pitää olla hyvä idea.  Helposti kuvitellaan, että idean pitää olla jotain suurta ja hienoa sekä heti tuottaa paljon rahaa tai muuten ei kannata yrittää. Tällöin rima saattaa nousta liian korkealle ja ihminen lannistuu. Jos on keksinyt jonkin idean tai on jokin unelma, jonka haluaisi toteuttaa ja jolle oman lähipiirin perusteella voisi olla kysyntää, niin kannattaa kokeilla. Yritysidean ei aina tarvitse olla mitään suurta, vaan pienestäkin voi lähteä liikkeelle.

Esikuva auttaa yrittäjyydestä kiinnostunutta

Maahanmuuttajayrittäjälle, joka on ollut omassa maassaan yrittäjänä tai hänellä olisi yritysidea, esteeksi voi muodostua se, ettei tiedä miten suomalainen yhteiskunta toimii. Se saattaa muodostua kynnyskysymykseksi, ettei tiedä miten verotus ja kirjanpito toimii sekä mitä lakeja yritystoimintaan liittyy.

Nuoria yrittäjyyteen voisi kannustaa oman ikäluokan esikuvat kuten tubettajat, ja pelifirmat, jolloin löytyisi samaistumispintaa. Myös maahanmuuttajat tarvitsevat samaistumispintaa maahanmuuttajayrittäjistä, jolloin tärkeistä yrittäjyyteen liittyvistä asioista voidaan keskustella myös omalla äidinkielellä. Samalla se auttaa näkemään, että jos samasta maasta kotoisin oleva henkilö on pystynyt perustamaan yrityksen, niin miksi en myös minä siihen pystyisi.

Yrityksen ongelmatilanteissa apua voi pyytää niin sanotuilta yrittäjäkummeilta. Yrittäjäkummit ovat yrittäjiä, yritysjohtajia sekä liike-elämän asiantuntijoita. He tarjoavat osaamistaan ja kokemustaan liiketoiminnallisten haasteiden ratkaisemiseksi maksutta. Yrityskummit toimivat maakunnallisesti auttaen oman alueensa yrittäjiä. He eivät kuitenkaan tee päätöksiä yrittäjän puolesta, vaan ovat rinnalla kulkijoina ja tukena yrityksen eteenpäin viemisessä.

Tapahtuma kokonaisuudessaan oli mielestäni positiivinen ja antoi eväitä sekä kannustusta yrittäjyyteen. Se mikä oli kuitenkin mielestäni tärkeintä, oli huomata, ettei yrittäjä ole asiansa kanssa yksin. Apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitsee. Kenenkään yrittäjän ei tarvitse jäädä yksin ongelmiensa kanssa.

Niin kuin eräässä mainoksessa joskus sanottiin; Siitä se ajatus sitten lähti. Ehkä itsekin vielä joskus, kenties eläkkeellä ollessa, perustan kissahoitolan. Siitä se sitten lähtee, unelmasta.

 

Teksti: Marjukka Vilpponen, harjoittelija Vertaista vailla-hankkeessa, Helsingin Diakonia amk