Kokemuksia yrityskylästä

Vertaista vailla -hanke on loppusuoralla, ja mielessä pyörii kysymys, mitä me tästä hankkeesta saimme ja mitä opimme. Mitkä ovat ne hyvät käytännöt, joita voisi levittää ja ottaa käyttöön hankkeen jälkeen? Jokaisella suunnittelijalla, opettajalla ja ohjaajalla on varmasti omat kokemuksensa huippuhetkistä ja käsitykset parhaista paloista sekä myös ideoita siitä, mitä hankkeen kokeiltuja käytäntöjä kannattaa viedä eteenpäin ja jalostaa paremmiksi. Näiden koonti on vielä edessä, mutta kerron tässä ajatuksiani yhdestä hyvästä toimintamallista, joka on kehitettävissä pysyvämpään käyttöön.

Koska Vertaista vailla -hanke intensiivikurssit oli suunnattu ensisijaisesti kotoutumiskoulutuksen käyneille maahanmuuttajille, joilla on tavoitteena esimerkiksi yrittäjyys, koulutusten aikana on tutustuttu monin tavoin yrittäjyyteen. Tähän teemaan liittyen pääsimme tutustumaan Varsinais-Suomen Yrityskylään. Olemme kiitollisia Yrityskylän työntekijöille, jotka kireästä aikataulustaan huolimatta tarjosivat kahdelle hankkeemme intensiivikurssin maahanmuuttajaryhmälle tilaisuuden kokeilla Yrityskylä-päivää.

Yrityskylä on oppimiskokonaisuus, joka on suunnattu peruskoulujen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille. Siinä opetetaan työelämä- talous- ja yhteiskuntataitoja ennakkotiedon ja monenlaisten tehtävien avulla. Päivä Yrityskylässä on tavallaan roolileikki, jossa osallistujat pyörittävät yhteiskunnan toimintoja heittäytymällä eri rooleihin: Joku on lehden toimittaja, toinen on työterveyslääkäri tai -hoitaja, joku on kauppias, kahvilanmyyjä tai virkailija kaupungin hallinnossa. Oppimiskokonaisuuden vaiheet ovat opettajien koulutus, oppilaiden valmistautuminen päivän tapahtumaan, varsinainen Yrityskylä-päivä sekä opitun kertaaminen ja päivän läpikäynti luokassa tapahtuman jälkeen.

Yrityskylä-konsepti on mielestämme oiva mahdollisuus tutustuttaa myös aikuisia maahanmuuttajia suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja työelämään. Omassa kokeilussamme muokkasimme oppimateriaalia maahanmuuttajaryhmälle sopivaksi valiten osallistujille ammatteja, jotka eniten koskettavat heitä. Avasimme käsitteitä oppitunneilla etukäteen ja selkokielistimme Yrityskylä-työvihkon ja -nettisivujen tekstejä kohderyhmämme kielitaitotasolle sopiviksi. Uskon, että vaikka monet yhteiskuntaa käsittelevät asiat menivät ohi kielitaidon vähäisyyden vuoksi, tästä prosessista saatiin paljon. Jo yhteisöllisyyden kokemus sinänsä on tällaisessa tapahtumassa voimakas.

Vertaista vailla -hankkeen Yrityskylä-päivän pilotointi antoi meille käsityksen, että tällainen konsepti olisi mallinnettavissa omaksi kokonaisuudeksi myös maahanmuuttajien koulutukseen. Suomen kielen opettajana suosittelemme sen sisällyttämistä kotoutumiskoulutuksen loppupuolelle tai sen jälkeiseen nivelvaiheeseen. Tuolloin maahanmuuttajien suomen kielen taito ja yhteiskuntaelämän tuntemus ovat kehittyneet jo sellaiselle tasolle, jolla he voivat saada enemmän irti sisällöstä. Yhteiskunnallinen, hallinnollinen ja yritysmaailman sanasto koostuu vaikeista käsitteistä, joten osallistujien kielitaidon on hyvä olla vähintään tasolla B1, jotta toiminta päivän aikana sujuu ja myös antaa eväitä kotoutumiseen.

Maahanmuuttajan ei ole helppo oppia ymmärtämään, miten yhteiskunta toimii ja miten hän itse on sen toimija. Yrityskylässä voi harjoitella turvallisesti niin yrityksen kuin julkishallinnon työntekijän työtä. Sen kautta voi herätä kiinnostus yrittäjyyteen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Parasta kuitenkin on se, että maahanmuuttaja on siinä yhteiskunnassa osallinen eikä kohde. Tällainen kokemus on erittäin arvokas erityisesti toisenlaisista yhteiskuntajärjestelmistä tänne muuttaneille kansalaisille.

Olisiko tässä hankehaun paikka, jotta päästäisin Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n ja yritysten sekä yhteisöjen kanssa kehittämään Yrityskylää maahanmuuttajille? Ovathan maahanmuuttajat peruskoululaisten tavoin yhteiskuntamme nykyisiä ja tulevia työntekijöitä ja veronmaksajia. Maailma on muuttunut siitä ajasta, jolloin Yrityskylä-oppimiskokonaisuus luotiin ja palkittiin maailman parhaana koulutusinnovaationa.

 

Teksti: Anni Itähaarla, Vertaista vailla -hankkeen suomen kielen opettaja, Brahea-keskus, Turun yliopisto

Kuvat: Heli Kamppari, projektipäällikkö, Brahea-keskus, Turun yliopisto