Koulun rooli alueen kehittämisessä

17.12.2015

Koulu keskellä korttelia -tutkimushankkeessa selvitettiin millainen rooli koululla voisi olla asuinalueen kehittämisessä ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Hankkeen kohdealueena oli Pansio-Pernon alue Turussa ja yhteistyötä tehtiin Pansion koulun kanssa. Hankeen toteuttamiseen osallistuivat Turun ammattikorkeakoulu ja 4H-yhdistys. Hanke rahoitettiin ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman rahoituksella.

Tutkimustoiminnan tueksi toteutettiin käytännön toimintaa. Yhdessä 4H:n kanssa järjestettiin aktiviteetteja koulun toiminta-alueella. Lapsille ja nuorille pidettiin mm. Ruokakoulua ja Pansion koulun puuhakerhoa. Hankkeen puitteissa järjestettiin kaksi Pansio-Pernon puuhapäivää. Viljelypalstalla Bottulassa pidettiin kaikille avoimia työpajoja ja tapahtumia, kuten kompostipäivä ja sadonkorjuujuhla.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat tiiviisti mukana toiminnassa: he toteuttivat muun muassa puuhapäivien ohjelmaa ja Bottulan tapahtumia sekä ideoivat tulevaisuuden koulua. Opiskelijoiden tuotoksena syntyi myös Tulevaisuuden koulu -esite, joka voi toimia innoittajana opetuksen muutoksessa ja alueen kehittämisessä.

Koulu asukkaiden kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin rakentajana

Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ensi vuonna. Tulevaisuuden koulussa opetuksen tavoitteena on yhä enenevissä määrin edistää yhteisöllisyyttä sekä osallistavaa ja hyvinvointia lisäävää tapaa oppia ja opettaa. Samanlaisia tavoitteita asetetaan vetovoimaisille asumisympäristöille. Siten kouluja voitaisiinkin hyödyntää entistä vahvemmin alueidentiteetin ja alueen imagon rakentamisessa.

Tulevaisuuden koululla on rooli alueen asukkaiden kohtaamispaikkana ja alueidentiteetin vahvistajana. Koululla ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään fyysistä rakennusta. Uuden opetussuunnitelman myötä opetusta viedään koulurakennuksen ulkopuolelle ja alueen eri toimijat voidaan nähdä tärkeänä osana opetusta. Koululaiset tutustuvat paremmin lähiympäristöönsä, ei vain lähimetsään vaan lähialueeseen laajemmin: yrityksiin, järjestöihin, julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Vastavuoroisesti alueen eri toimijat voisivat hyödyntää koulun tiloja monipuolisesti. Koulun fyysisiä rakenteita ei tulisi nähdä toimintaa rajoittavana tekijänä.

IMG_2713Silja

Kaupunkiviljely juurruttaa paikkaan

Osana tutkimushanketta selvitettiin kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia osallistumisen keinona. Viljelypalstasta haluttiin luoda paitsi ympäristö koululaisten oppimiselle myös yhteinen kohtaamispaikka alueen asukkaille.

Viljelypalstan käyttö opetustarkoitukseen mahdollistaa käytännönläheisen opetuksen. Palstalla opitaan konkreettisesti mistä ruoka tulee ja kuinka paljon vaivaa sen eteen on nähtävä. Viljelypalstalla voidaan opettaa eri oppiaineita erilaisille oppijoille sopivin menetelmin. Puutarhaopetuksen mahdollisuudet on nähty jo kansakoulun syntyaikoina ja ne tulisi uudelleen nostaa esiin.

Tutkimusten mukaan palstaviljely luo yhteisöllisyyden ja paikkaan kuulumisen tunnetta viljelyyn aktiivisesti osallistuville ihmisille. Puhdas ja terveellinen lähiruoka on koettu tärkeäksi, mutta tärkeämpää on viljelyn tarjoama aktiivinen toiminta ja sosiaaliset yhteydet. Näin ollen palstaviljely voisi edesauttaa myös maahanmuuttajien kotoutumista.

Palstaviljelyn koettiin lisäävän alueen viihtyisyyttä ja moni viljelijä suunnitteli jatkavansa toimintaa myös ensi kesänä. Opetuksen sitominen palstaan vaatii hyvää suunnittelua ja aktiivisen toimijan myös koulun lomakaudella. Koululaiset vierailivat ohjatusti palstalla keväällä istuttamassa kasveja ja syksyllä sadonkorjuussa. Moni oli silminnähden yllättynyt sadosta ja perunan nostaminen nostatti valtavan innon. Vierailuun sisällytettiin myös opetusta kompostoinnista, ravinnekierrosta, ympäristöstä ja kasvillisuudesta. Viljelyn keinoin lapset voivat oppia lisää omasta ympäristöstään, oppia sosiaalisia taitoja ja tuntea yhteenkuuluvuutta alueeseen.

Voiko koulu olla aluekehityksen moottori? 

Koulu keskellä korttelia -hankkeen aikana huomattiin, että koululla voisi olla keskeisessä asemassa aluekehittämisessä. Koulun vetovoimalla on merkitystä koko alueen vetovoimaan ja vastavuoroisesti alue vaikuttaa kouluun, sen toimintakulttuuriin ja mielikuviin koulusta. Sekä koulun että alueen kannalta olisi tärkeää, etteivät erot eri alueiden välillä kasva liian suuriksi. Tuomalla erilaisia toimintoja ja toimijoita kouluun, voidaan sekä koulun että alueen tilannetta parantaa. On kuitenkin tärkeää, että koulu valmis lähtemään mukaan uusiin toimintatapoihin, koska yhteistyön toimivuus koulun kanssa on avainasemassa.

Riina


 

Koulu keskellä korttelia on Turun ammattikorkeakoulun tutkimushanke. Hanketta rahoittaa ARAn Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013–2015. Hankkeen kesto 1.5.2013 – 31.12.2015. Kohdealue Pansio-Pernon lähiöalue Turussa.

Lisätietoja:

Jari Hietanta (jari.hietaranta@turkuamk.fi)

Jonna Heikkilä (jonna.heikkila@turkuamk.fi)

 

Teksti: Silja Ngobese & Riina Reiniö

Kuvat: Silja Ngobese & Riina Reiniö