Kehittämiskutsut

15.12.2015

Fountain Park osallistui Turun ammattikorkeakoulun Corporate Social Responsibility -kurssille pitämällä vierailuluennon, jolla Anu Kokko kertoi yritysten sidosryhmäyhteistyöhön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Osana kurssia opiskelijat kirjoittivat tekstin sidosryhmien osallistamisesta, ja tekstit on julkaistu Fountain Parkin nettisivuilla.

Minä ja me ovat ihmisen tärkeimmät prioriteetit. Muut tulevat aina perässä. Kun ihmisiä yritetään osallistaa jonkin toiminnan kehittämiseen, tulee asian koskettaa heitä henkilökohtaisella tasolla, mieluiten konkreettisesti. Ihminen ajattelee luontaisesti what’s it in for me -näkökulmasta.

Eri sidosryhmiä osallistettaessa, on kullekin ryhmälle osattava ensin kertoa miten he hyötyvät antamastaan panoksesta. Kutakin sidosryhmää tulisi lähestyä oikeasta tulokulmasta sen sijaan että muotoillaan yksi yhteinen kutsuhuuto kaikkiin suuntiin. Sijoittajat, työntekijät, asiakkaat, yhteistyökumppanit jne. näkevät toiminnan kukin omasta näkökulmastaan ja heitä kiinnostavat eri asiat. Tuotepalkinto tai ilmainen sisäänpääsy ei siis välttämättä ole sopiva kannustin joka tilanteeseen. Ihmisten osallistaminen on osattava segmentoida.

Kysymyksiä laadittaessa on syytä pohtia tarkoin mitä kysytään, keneltä kysytään ja kuinka kysytään. Jos lähestytään asiakkaita kertomalla että ”vastaamalla tähän helppoon kyselyyn joka kestää vain 15 minuuttia voimme tarjota sinulle jatkossa parempaa palvelua,” on jo lähtökohtaisesti ohjattu kelkka päin puuta. Tämä tapa sisältää nimittäin ainakin kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, kenelläkään ei ole aikaa pysähtyä 15 minuutiksi täyttämään kyselyä. Toiseksi, kannustin ei voi olla se, että asiakas saa tulevaisuudessa parempaa palvelua. Digitalisaatio on tehnyt meistä malttamattomia. Palkinnon tulisi olla lunastettavissa heti kyselyyn vastattua, esimerkiksi alennus siirryttäessä kassalle, jos kysely toteutetaan ostotapahtuman yhteydessä.

Kun kehittämiskyselyn täyttää työntekijä, voi se olla hieman pidempi, mutta ei kuitenkaan 15 minuutin mittainen. Muuten siihen menee koko kahvitauko ja juorut jäävät jakamatta. Työntekijän näkökulmasta katsottuna kannustimena saattaa toimia se, että hänen työympäristöään pyritään kehittämään mielekkäämmäksi. Muutoksen on tapahduttava kuitenkin kvartaalin tai parin kuluttua eikä seuraavan viiden vuoden aikana.

Avain onnistumiseen piilee siinä, miten hyvin osaa asettua eri sidosryhmien saappaisiin. Maalaisjärki voi toimia urbaanissakin ympäristössä.

Kirjoittaja Henrik Nybom opiskelee yrittäjyyttä Turun ammattikorkeakoulussa. Blogiteksti on osa Turun ammattikorkeakoulun Corporate Social Responsibility -kurssia.